Kumola oli Lumivaaran kirkonkylä ja samalla toinen suurimmista kylistä. Se rajoittui pohjoisessa Jaakkiman kuntaan, idässä Harvion kylään, Laatokkaan ja Kuhkaan kylään sekä lännessä Huhtervun kylään. Lumivaaran seurakunnan kirkko ja pappila sijaitsivat kylässä, samoin kaksi hautausmaata, luterilainen ja kreikkalaiskatolinen. Lumivaaran n.200 ortodoksista suurin osa asui Kumolassa, jossa 1600-luvulla oli ollut säässynä (tsasouna). Myöskin Lumivaaran kunnantoimisto oli kylässä.
Joessa oli Kukonkoski, jossa ns. Kosen mylly, jonka omistaja Toivo Leinonen laittoi myllyn yhteyteen sahan ja sähkölaitoksen, joka vuodesta 1936 alkaen antoi sähköä keskeisimmälle kylälle, mutta kylän etäisimpiin taloihin ei virta riittänyt. Vuonna 1942 perustettiin Kumolan Sähköosuuskunta, joka sai yleisvirtaa Karjalan Valo Oy:ltä. Leinosen sähkölaitos oli palanut v. 1941 ja jäi uudelleen rakentamatta.
Kylässä oli Jaakkiman Osuuskaupan myymälä ja yksityinen kauppa. Kumolan Osuuskassa, perustettu 1906, oli postipankin ohella kylän rahalaitoksena. Kylän hedelmälliset pellot kasvoivat hyvin. Enimmät tiloista olivat pieniä ja metsämaat kallioisia. Monet kyläläiset hankkivat lisätuloja Laatokan rantakalastuksesta. Seutu oli luonnonkaunis, jylhine vuorineen, viljavine notkelmineen ja Laatokan rantavesineen. Liikenneolot olivat hyvät kylän läpi kulkevan valtion maantien ansiosta, jossa mm linja-autoliikenne, kuten Huhtervun kylän kohdalla on selostettu. Matka Ihalan ja Jaakkiman asemille oli 10 km, ranta-asukkailla laivaliikennematka n. 12 km.
Lähde:Karjala-lehti n: 22 v.1971. Lumivaara-liite
Vanhoilla sivuilla. (Avautuu uuteen ikkunaan).