|
|
KUMOLA Juureni Lumivaaran Kumolassa
|
|
|
Luovutettu Kumola |
||
|
|
Kumolan kartta A3 (latausaika modeemilla n. 3-4 min) |
|
| Kumolan kartta A4 | ||
|
|
Kartan taloluettelo | |
|
|
||
| Kumola kuvina | ||
|
Kumola tänään |
||
|
Kuvia Kumolasta |
Videokuvaa Kumolasta | |
|
Kumola Internetissä |
||
|
KUMOLA Lähde:Karjala-lehti n: 22 v.1971. Lumivaara-liite
Kumola oli Lumivaaran kirkonkylä ja samalla
toinen suurimmista kylistä. Se rajoittui pohjoisessa Jaakkiman kuntaan,
idässä Harvion kylään, Laatokkaan ja Kuhkaan kylään sekä lännessä Huhtervun
kylään. Lumivaaran seurakunnan kirkko ja pappila sijaitsivat kylässä, samoin
kaksi hautausmaata, luterilainen ja kreikkalaiskatolinen. Lumivaaran n.200
ortodoksista suurin osa asui Kumolassa, jossa 1600-luvulla oli ollut
säässynä (tsasouna). Myöskin Lumivaaran kunnantoimisto oli kylässä. Joessa
oli Kukonkoski, jossa ns. Kosen mylly, jonka omistaja Toivo Leinonen laittoi
myllyn yhteyteen sahan ja sähkölaitoksen, joka vuodesta 1936 alkaen antoi
sähköä keskeisimmälle kylälle, mutta kylän etäisimpiin taloihin ei virta
riittänyt. Vuonna 1942 perustettiin Kumolan Sähköosuuskunta, joka sai
yleisvirtaa Karjalan Valo Oy:ltä. Leinosen sähkölaitos oli palanut v. 1941
ja jäi uudelleen rakentamatta. Kylässä oli Jaakkiman Osuuskaupan myymälä ja
yksityinen kauppa. Kumolan Osuuskassa, perustettu 1906, oli postipankin
ohella kylän rahalaitoksena. Kylän hedelmälliset pellot kasvoivat hyvin.
Enimmät tiloista olivat pieniä ja metsämaat kallioisia. Monet kyläläiset
hankkivat lisätuloja Laatokan rantakalastuksesta. Seutu oli luonnonkaunis,
jylhine vuorineen, viljavine notkelmineen ja Laatokan rantavesineen.
Liikenneolot olivat hyvät kylän läpi kulkevan valtion maantien ansiosta,
jossa mm linja-autoliikenne, kuten Huhtervun kylän kohdalla on selostettu.
Matka Ihalan ja Jaakkiman asemille oli 10 km, ranta-asukkailla
laivaliikennematka n. 12 km. |