Tervajärvi oli kunnan keskiosan läntinen kylä, oli Kurkijoen kunnan rajalla, tyypillinen maatalousalue, jossa viljelmien keskisuuruus kunnan keskimäärää suurempi. Kun kylä maapohjaltaan oli hyvää ja viljelijät ammattinsa osaavia, tuli kylästä maatalouden ylituotantoa ennen muita kyliä. Jo v. 1885 perustettiin yhtiömeijeri, joka oli toiminnassa yhtämittaa alueluovutuksiin asti. Vuonna 1936 se muutettiin Osuusmeijeriksi. Käsivoimaisesta se oli muutettu konevoimaiseksi y. 1925. Vesimylly ia sahalaitos kylässä oli ja yksityiskauppa, joskus kaksikin.
Suuremmat kauppa-asiat hoidettiin Huhtervun myymälöissä. Hutervulaisten kanssa yhteinen oli osuuskassakin ja puhelinosuuskunta. Yhteinenhän se oli kansakoulukin siihen asti, kunnes v. 1927 saatiin kylään oma koulu. Oma Tervajärven Sähköosuuskunta perustettiin v. 1937, jolloin kylä tuli valaistuksi ja muutamat ottivat voimaakin.
Lumivaaran kuuluessa Jaakkimaan oli kirkko kaukana ja kun paikkakunnalla oli runsaasti uskonnollista väkeä, perustettiin Tervajärvelle jo viime vuosisadanpuolella Luterilainen Evankeliumiyhdistys. Yhdistyksen nuorisoliitto teki v. 1908 päätöksen rukoushuoneen rakentamisesta Tervajärvelle. Vuonna 1909 rukoushuone saatiinkin rakennetuksi.
Kiertäviä puhujia ja oman seurakunnanmaallikoita kävi puhujina. Vuodesta 1914 kävi Jaakkiman seurakunnan pappi kerran kuukaudessa pitämässä jumalanpalveluksia. Kun v. 1923 alussa alkoi Lumivaaran seurakunnan toiminta, se vuokrasi rukoushuoneen jumalanpalveluksia varten. Joka pyhäinen kirkonmeno oli vuoteen 1927 jolloin Kumolaan valmistui seurakuntatalo Silloin jumalanpalveluksia pidettiin vuoroin kummassakin.
Lähde:Karjala-lehti n: 22 v. 1971. Lumivaara-liite
