Lumi - Säätiön taustoja

Lumivaaran kunnan hoitokuntaan määrättiin 24.04.1940 kunnallislautakunta sekä kunnanvaltuusto ja huoltolautakunnan puheenjohtajat eli yhdeksän jäsentä. He olivat valtuuston puheenjohtaja Pekka Härkönen, huoltolautakunnan puheenjohtaja Emil Ahokas, kunnallislautakunnan (kunnanhallituksen) puheenjohtaja Simo Anttonen, varapuheenjohtaja Juho Iivonen ja jäsenet Kalle Varonen, Juho Montonen, Juho Julku, Tuomas Heinonen ja Matti Pitkänen. Hoitokunnan ensimmäinen kokous oli  5.5.1940 Kemissä.

Maaliskuun alussa 1941 Lumivaaran hoitokunta uudistettiin ja sen jäseniksi sisäasiainministeri määräsi nyt kolme jäsentä, puheenjohtajaksi Simo Anttosen, varapuheenjohtajaksi Juho Iivosen ja jäseneksi Tuomas Heinosen. Varajäseniksi määrättiin Juho Montonen ja Matti Sihvonen. Kaikki olivat maanviljelijöitä. Hoitokunnantyö Kemissä päättyi 20.10.1941

Jatkosodan alkuvaiheissa 23.8.1941 Lumivaaraan tulivat ensimmäiset ”paluumuuttajat” ja käytännössä kaikki asukkaat palasivat 1943 mennessä.

Neuvostoliiton ottaessa uudelleen Lumivaaran haltuunsa syyskuussa 1944 Lumivaaran kunnanesikunta siirtyi Rantasalmelle, jossa selvitettiin sen tilit ja esikunta hajosi. Sen jälkeen kunnan hoitokunta siirtyi Ylivieskaan.

Valtioneuvosto määräsi Lumivaaran hoitokunnan lopetettavaksi 30.09.1948, jolloin tilit oli päätettävä. Varallisuus piti luovuttaa sisäasiainministeriöön ja arkisto Savo-Karjalan maakunta-arkistoon Kuopioon. Hoitokunnan hallussa olleet kirjoitus- ja laskukoneet piti myydä jollekin valtion laitokselle ja muu toimistoirtaimisto ja tarvikkeet Ylivieskassa ”käypään hintaan”.

Laki sanoi, että kaikkien hoitokunnan hallussa olleiden varojen käyttöä varten voidaan perustaa säätiö. Näin syntyi karjalaisten pitäjäsäätiöiden ryhmä ja yhtenä siihen liittyi Lumi - Säätiö.