|
TERVAJÄRVI
Lähde:Karjala-lehti n: 22 v. 1971. Lumivaara-liite
Tervajärvi oli kunnan keskiosan läntinen kylä, oli Kurkijoen
kunnan rajalla, tyypillinen maatalousalue, jossa viljelmien keskisuuruus
kunnan keskimäärää suurempi. Kun kylä maapohjaltaan oli hyvää ja viljelijät
ammattinsa osaavia, tuli kylästä maatalouden ylituotantoa ennen muita kyliä.
Jo v. 1885 perustettiin yhtiömeijeri, joka oli toiminnassa yhtämittaa
alueluovutuksiin asti. Vuonna 1936 se muutettiin Osuusmeijeriksi.
Käsivoimaisesta se oli muutettu konevoimaiseksi y. 1925. Vesimylly ia
sahalaitos kylässä oli ja yksityiskauppa, joskus kaksikin. Suuremmat
kauppa-asiat hoidettiin Huhtervun myymälöissä. Hutervulaisten kanssa
yhteinen oli osuuskassakin ja puhelinosuuskunta. Yhteinenhän se oli
kansakoulukin siihen asti, kunnes v. 1927 saatiin kylään oma koulu. Oma
Tervajärven Sähköosuuskunta perustettiin v. 1937, jolloin kylä tuli
valaistuksi ja muutamat ottivat voimaakin. Lumivaaran kuuluessa Jaakkimaan
oli kirkko kaukana ja kun paikkakunnalla oli runsaasti uskonnollista väkeä,
perustettiin Tervajärvelle jo viime vuosisadanpuolella Luterilainen
Evankeliumiyhdistys. Yhdistyksen nuorisoliitto teki v. 1908 päätöksen
rukoushuoneen rakentamisesta Tervajärvelle. Vuonna 1909 rukoushuone
saatiinkin rakennetuksi. Kiertäviä puhujia ja oman seurakunnanmaallikoita
kävi puhujina. Vuodesta 1914 kävi Jaakkiman seurakunnan pappi kerran
kuukaudessa pitämässä jumalanpalveluksia. Kun v. 1923 alussa alkoi
Lumivaaran seurakunnan toiminta, se vuokrasi rukoushuoneen
jumalanpalveluksia varten. Joka pyhäinen kirkonmeno oli vuoteen 1927 jolloin
Kumolaan valmistui seurakuntatalo Silloin jumalanpalveluksia pidettiin
vuoroin kummassakin. |