|
KUHKAA
Lähde:Karjala-lehti n: 22 v. 1971. Lumivaara-liite
Kuhkaa oli tyypillinen saaristoon kuulunut kylä,
jonka aluetta oli mantereenkin puolella. Saurin osa asukkaista asui
saarissa, jolta puolenkymmentä oli suurempaa ja lukuisia pienempiä, joista
osa asumattomana. Asukkaat olivat tottuneet asumaan saarissaan, joiden
välisistä salmista jotkut talvellakin pysyivät sulana, mutta aina he
pääsivät saaristaan mantereen puolelle, kun tiesivät milloin mikinsalmi sai
kantavan jääpeitteen. Luonnon kauneus kesällä ja runsaat kalansaaliit ympäri
vuoden hyvien viljelysmaiden ohella olivat omiaan herättämään kiintymystä
kotiseutuun, joka oli ollut asuttua ikimuistoisista ajoista. Pamolan
saaressa tiedetään olleen 1600-luvulla kreikkalaiskatolinen kirkko ja
saarissa useita hautausmaita. Matkaa Lahdenpohjan kauppalaan oli n. 18 km,
kesällä laivat ja moottoriveneet kulkuvälineinä. Laivalaitureita oli useita,
joten kesällä matkustaminen oli mukavaa. Maanviljelyksen ohella kalastus
antoi monille mukavaa sivutuloa ja useimmille ainakin kotitarpeiksi kalaa.
Kauppa-, meijeri- ja osuuskassa-asioilla käytiin Sulasalmella kolmen kylän
yhteisissä yrityksissä. Sähköä ei kylässä ollut, mutta puhelinyhteys v. 1923
alkaen. Kylän mantereen puolella oli Miesniemen höyrymylly- ja saha aivan
laivareitin varrella. Sen omisti Atte Mustalampi. Samassa niemessä oli
myöskin Antti Saikkosen nahkatehdas, joka menestyi hyvin, kun ennen sotia
valmistettiin kotona jalkineita. |