|
KESVALAHTI
Lähde:Karjala-lehti n: 22 v. 1971. Lumivaara-liite
Kesvalahti oli Laatokan
rannikolla mantereella, ilman saaristoa. Kylällä oli keskeinen asema
saariston naapurikyliin Kalksaloon ja Kuhkaaseen nähden. Näille yhteisen
Laatokan rannikon laivareitti kulki Sulasalmen kautta. Salmi Kalksalon ja
Kesvalahden välissä jäätyi syksyisin, mutta suli aina jonkin viikonkuluttua,
ollen koko talven sulana, siitä nimi Sulasalmi. Täällä olleeseen osuuskaupan
myymälään tulivat kesällä kaikki tavarat laivalla. Samoin rannikon asukkaat
käyttivät laivaa tavaroiden kuljetukseen ja matkustamiseen. Kesvalahden
kylän keskukseen valmistui1930 kylätie hyvään kuntoon Ja siinä alkoi
linja-autoliikenne kerran päivässä linjalla Kesvalahti-Kumola-Lahdenpohja.
Sulasalmella ollutta kolmen kylän yhteistä meijeriä ja osuuskassaa käytti
suurin osa kyläläisiä. Maataloutta pääelinkeinona harjoittavat asukkaat
myöskin kalastivat, aina kotitarpeiksi. Paikkakunnan oloihin nähden
huomattava puutarha, n. 500 omenapuuta, antoi Toivo Kaartiselle tuloa
aikana, jolloin ulkolaisista omenista el ollut haittaa. Jaakko Taalikalla
oli useita kymmeniä yhteiskuntia käsittävä mehiläistarha harrastuksena.
Sulasalmella oli kolmen kylän yhteinen kansakoulu. Kun Kuhkaa sai oman
koulun 1924 ja Kalksalo 1928, rakennettiin Kesvalahdelle uusi koulu kylän
keskelle 1930. Entinen koulurakennus muutettiin Kalksaloon. Puhelimen
tuntumaan kylä pääsi 1923, jolloin Lumivaaran Puhelinosuuskunnan Keskus tuli
myös Kesvalahdelle. Sähköt eivät vielä yltäneet kylään. |