Aikoinaan kunnan suurin tila Kaivomäen kartano oli tämän viljelyaukean reunassa. Sen koko 800 hehtaarista oli yli 100 hehtaaria hyvää peltoa ja useampia hehtaareita käsittävä puutarha. Tilalla toimi väliaikaisesti karjanhoitokoulu ja Pienviljelijäin emäntä ja puutarhakoulu. Tila oli harjoittelu ja retkeilytila. Vuonna 1928 sattuneen suuren tulipalon ym. takia joutui talo vaikeuksiin, jolloin se myytiin ja jaettiin asutustarkoituksiin. Ihalan aseman seutu muodostui rautatien ansiosta lähikylien liikenteelliseksi keskukseksi, jossa oli pari yksityiskauppaa, Jaakkiman Osuuskaupan myymälä, rinkelileipomo, kahvilat ym. liiketoimintaa. Ihalan Osuusmeijerin vastaanotto-aseman toimitalo oli asemalla, jossa oli myöskin Ihalan Osuuskassan toimisto, jonka toimialueeseen Ihalan kylän lisäksi kuului myöskin Oinaanvaaran kylä. Ihalan Puhelinosuuskunta perustettiin1925, ja se alkoi toimintansa seuraavana vuotena, toimlnta-alueena Ihalan, Oinaanvaaran, Kostamojärven kylät Lumivaaran puolelta ja Marianvaaran kylä Kurkijoen puolelta. Sitä ennen oli Ihalassa vain kolme puhelinta. Aseman lähellä Ihalan joessa oli Siltakosken vehnämylly, jonka yhteydessä oli saha- ja sähkölaitos, joka antoi sähkövirtaa Ihalan kylään ja aseman seudulle. Myllyn asiakkaita oli laajalti naapurikuntien alueilta. Ihalan asema oli huomattava puutavarain lähetysasema ja sen lastauspaikka erinomaisen edullinen. Ihalan nuorisoseura perustettiin v. 1903 ja sen oma huomattavan suuri talo valmistui v. 1908. Seura oli ainoa toimiva nuorisoseura Lumivaarassa. Ihalan työväenyhdistys perustettiin v.1907 ja sen oma talo Ihalan asemalle valmistui v. 1910. Yhdistys toimi vuoteen 1940. Lumivaaranhovi kuului Ihalan kylään.